Päätin nyt vihdoinkin ruveta pitämään blogia, kun ei sivujen päivittely ole ollut kovin aktiivista. Josko jaksais tänne enempi kirjoitella (:

Unna on siis 1,5-vuotias suomenlapinkoiranarttu, jonka elämästä tänne on tarkoitus kirjoittaa. Harrastamme kerran viikossa agilityä Lily'sillä ja Rally-Tokoa on tarkoitus harrastella kotona, kun alokasluokan kurssi loppui ja jatkokurssille osallistuminen jäi Unnan juoksujen vuoksi...

 

Eilen neiti pääsi pitkästä aikaa metsään juoksemaan vapaana kunnolla. Vieressä, ~50-100m päässä, pururadalla liikkui koko ajan paljon ihmisiä ja koiria, mutta Unna oli tosi hieno eikä ihmisrakas-napero juossut tervehtimään. Totteli muutenkin kaikki luoksetulokutsut, joiden kanssa on välillä ollut ongelmia -> jää matkan varrelle -.- Ja toisten koirien haukuntaa kuullessa katseli vain hieman sinne suuntaan ja jatkoi mun perässä (: Tämmöset päivät piristää niin paljon <3
Kaiken lisäksi oli vielä ihana talvi-ilma ja tuli otettua hieman kuvia.

Luoksetulot oli siis tälläisiä:

"jooooo mä tuleeeen"

On älyttömän ihanaa, kun murkkuikäisellä neidillä on korvat päässä ja tulee täysillä luokse <3

 

Ja kun on ollut muutaman viikon tauko agilitystä, niin piti tietysti hypätä kaikki mahdolliset puunrungot

 

noniin, eiköhän riitä tältä kerralta, heihei!